Joni
Tutkijat Matthew J. Smith Winchesterin yliopistosta, sekä Phil D.J. Birch ja Dave Bright Chirchesterin yliopistosta haastattelivat seitsemää ammattipelaajaa koskien lajin psykologista puolta. Tutkimus osoittaa, että kilpapelaaminen tuottaa samaa henkistä painetta kilpailijoille, kuin perinteinen urheilukin.
Rankan fyysisen paineen lisäksi niin perinteisessä urheilussa, kuin myös e-urheilussakin psyykkinen paine on todella suuri. Tiukka kilpailuympäristö ja voittamisen mentaliteetti luovat pelaajille todella raskaan ympäristön työskentelemiseen. Eri tasoilla myös taloudellinen puoli yhdistyy tähän, sillä palkintopotit voivat muuttaa kilpailijoiden koko elämän ja häviäminen voi tarkoittaa työn loppumista siihen paikkaan.
Tutkijat keskittyivät tutkimuksessaan Counter-Strikeen. Laji on lähimpänä perinteisiä joukkuelajeja, kuten jalkapallo ja jääkiekko.
Tutkimuksessa käsitellään muun muassa palkintopottien suuruutta, sekä organisaatioiden resursseja. Hyvänä esimerkkinä tutkimuksessa puhutaan Astralis-organisaation entisestä urheilupsykologi Mia Stellbergistä, joka palkattiin auttamaan pelaajia suureen paineen alla kilpailemisessa. Stellberg on myöhemmin toiminut muun muassa OG:n Dota 2 -joukkueen, sekä kotimaisen ENCE:n CS:GO-joukkueen kanssa. Voit lukea Stellbergin haastattelun alkuvuodelta tästä.
Tutkijat vierailivat ESL Premiership CS:GO Spring finaaleissa hankkimassa tietoa pelistä, sekä sen kilpailullisesta puolesta. He tutustuivat Counter-Strikeen lajina, sen uniikkeihin kilpapelaamisen tapoihin ja sen kulttuuriin.
Ammattipelaajat kokevat pelatessaan 51:tä erilaista stressitekijää. Suurimpia näistä on joukkueen kommunikoinnissa tapahtuvat ongelmat, sekä ahdistus suurista live-yleisöistä. Samat tekijät näkyvät urheilussa yleisestikin. Kommunikoinnissa yleisimmät ongelmat löytyvät, kun pelaajat eivät kuuntele toisiaan. Ohjeita ei kuunnella ja kritiikki osoitetaan liian agressiivisesti ja negatiivisävytteisesti.
Yhden joukkueen kapteeni oli sanonut joukkueensa pelaajalle, että “olet niin tyhmä, niin ajattelematon ja täysin kykenemätön tekemään yhtään mitään”. Pelaajat kommentoivat kapteeninsa tapaa motivoida heitä rajuksi.
Ulkoisia tekijöitä löytyy myös useita. Vastakkaisen joukkueen kommentit, sosiaalinen media ja live-yleisö tapahtumissa laittaa pelaajat todella hankalaan tilanteeseen. Useampi pelaaja kommentoi, että hetket joissa olet pelissä hankalassa tilanteessa, alat miettimään mikäli kamera osoittaa juuri sinuun ja kaikki katseet ovat sinussa.
Monilla pelaajilla myös tapahtumien pelaamisen ulkopuolelle jäävät asiat, kuten haastattelut saattavat tuottaa hyvin paljon painetta. Varsinkin pelaajat, joilla englanti ei ole äidinkieli, tai edes toinen parhaiten osaama kieli, ovat joutuneet entistä vahvempaan stressiin näissä tilanteissa.
Sosiaalisessa mediassa fanit osaavat nostaa hyvin pelanneen pelaajan suureen kunniaan, mutta pienikin virhe tai suosikkijoukkueen häviäiminen saattaa johtaa vahvoihin negatiivisiin kommentteihin, jotka usein päätyvät pelaajien omiin korviin.
Ei saatana taasko mä saan kenkää? 😳 https://t.co/pLVTh71YhB
— Joona Leppänen (@natu) June 28, 2020
Sosiaalista mediaa on käytetty vahvasti e-urheilun saralla myös levittämään tietoa pelaajista ja näiden käyttäytymisestä. Pelaajat ovat tuoneet usein huijaamisesta epäiltyjä pelaajia esille, levittäen esimerkiksi videoita epäilyttävästä pelisuorituksesta. Näin kävi kesäkuussa kahden etelä-Amerikkalaisen joukkueen välillä. Näimme myös todella mauttoman some-tempauksen, jossa pelaajan kaverit väittävät pelaajan kuolleen, jotta tämä pystyi luomaan uuden käyttäjän.
Lajin psykologinen paine on luonnollisesti kasvanut lajin kasvaessa suuremmaksi. Tämä on kuitenkin pelaajilla, joukkueilla ja tapahtumajärjestäjillä hyvin tiedossa ja tulevaisuudessa aiheeseen osataan ottaa paremmin kantaa. Lajin kehittyessä ja uusien tutkimusten tuodessa paremmin tietoja ihmisille on varmaa, että tilanne tulee parantumaan. Se kuinka nopeasti, jää vielä nähtäväksi.
Lähde: Identifying Stressors and Coping Strategies of Elite Esports Competitors Kuvalähde: Jouni Lehtonen
