SEURAA MEITÄ:
×

ESPORTS

ETUSIVU / ESPORTS
“Pelkkä pelaaminen ei ole harjoittelua” – Lue ENCEn urheilupsykologi Mia Stellbergin haastattelu
  • Aleksi
    Majander

“Pelkkä pelaaminen ei ole harjoittelua” – Lue ENCEn urheilupsykologi Mia Stellbergin haastattelu

julkaistu: 22.01.2020 15:44

Kilpapelaamisen siirtyessä yhä ammattimaisempaan suuntaan, organisaatiot ovat alkaneet etsiä uusia tapoja suoritustensa parantamiseen. Viime vuosina yhä usemman joukkueen taustajoukkoihin on lisätty urheilupsykologi tukemaan valmennusta.

Yksi tunnetuista e-urheilun parissa toimivista urheilupsykologeista on suomalainen Mia Stellberg, joka on työskennellyt viime vuoden kesäkuusta asti ENCEn kanssa. ENCEn lisäksi Stellberg tunnetaan erityisesti työstään Astraliksen ja OG:n kanssa.

 

Stellberg on työskennellyt satojen pelaajien kanssa

Stellberg on toiminut ennen e-urheiluun siirtymistä urheilupsykologina monien eri urheilulajien parissa. Jotkut asiat ovat kuitenkin samanlaisia kaikissa lajeissa.

”Aikoinaan, kun erikoistuin urheilupsykologiksi, meitä oli Suomessa vain kuorallinen, minkä ansiosta töitä riitti kymmenien eri lajien parissa. Tein silloin kaikkia olympialajeja, jalkapalloa, jääkiekkoa, kestävyyslajeja ja niin edelleen. Monipuolisuus auttoi siirtymisessä kilpapelaamisen pariin. Ihmisen käytös, toiminta, tarve, ryhmähenki ja hierarkia ovat kaikki kuitenkin universaaleja lajeista riippumatta.”

”Kilpapelaamisessa tilanne oli sama kuin aloittaessani urheilussa. Asiakkaita oli paljon ja pääsin työskentelemään useiden pelikehittäjien kuten Riotin kanssa, sekä tietysti monien eri joukkueiden apuna. Satojen pelaajien kanssa työskentely tarjoaa mahdollisuuden nähdä todella mitkä menetelmät toimivat parhaiten ja auttaa kehittämään kaikkia joukkueita pitkässä juoksussa.”

Mia Stellberg paikan päällä Maltalla katsomassa ENCEn pelaamista. Stellbergin vasemmalla puolella ENCEn markkinointijohtaja Joona “natu” Leppänen.

 

Kapteenin merkitys joukkueelle on suuri

CS:GO-joukkueessa hierarkia on olennainen osa sitä, että joukkue suoriutuu hyvin. Hyvä kapteeni on edellytys hyvälle joukkueelle.

”CS-joukkueisiin, ja erityisesti niiden johtamiseen liittyy suuri määrä tekijöitä. Kapteenina menestyminen vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, vuorovaikutustaitoja, kykyä nostaa joukkuetovereita ja kykyä saada viesti perille tilanteissa, jotka ovat hankalia. Maailmassa on todella monta hyvää pelaajaa, jotka olisivat hyviä kapteeneita, mutta myös monta kapteenia, jotka eivät välttämättä siihen rooliin kuulu. Seuratessani maailman parhaita kapteeneita, esiin nousee joukkueen sisäinen luottamus ja luovuus. Joukkueen johtaminen on ennen kaikkea luova prosessi.”

Stellberg painottaa, että pelaamisessa kehittymiseen vaaditaan muutakin kuin pelkkää pelaamista.

”Uskon kaikessa tekemisessä enemmän laatuun, kuin määrään. Se, kuinka paljon voi tehdä ilman että laatu kärsii, riippuu pelaajan iästä, kokemustaustasta ja rutiinista. Jos otetaan esimerkkinä 14-vuotias pelaaja, niin tämän kyky keskittyä ja tehdä asioita on toinen kuin aikuisilla. Myös ihan peruspelaaminen vaatii tältä enemmän, kun tuhansien tuntien aikana hiottuja rutiineja ei löydy. Pitää kuitenkin muistaa, että pelkkä pelaaminen ei ole harjoittelua, vaan vasta kun tekemiseen löytyy suunnitelma ja tavoitteet ja sitä tarkastelee objektiivisesti, alkaa se auttaa kehittymiseen.”

 

Virheet kuuluvat tekemiseen

Mian mukaan “tilttaaminen” on normaali pelaamisessa tavattava ilmiö, johon paras lääke on ennaltaehkäisy.

”On luonnollista, että pelaaminen herättää tunteita. Vasta jos tunteet alkavat heikentää suoritusta, täytyy niille tehdä jotain. Tilttaamisen ja turhautumisen kohdalla uskon ennaltaehkäisyyn, varsinaisen tiltin aikana on vaikea enää auttaa. Pelaajan pitää ymmärtää, että tilttaaminen on dominoefekti ja oppia tunnistamaan sen ensimmäiset oireet ajoissa. Monet eivät ymmärrä, että kaikkeen pelaamiseen pitää kuulua tietynlainen psyykkinen lämmittely. Täytyy myös muistaa, että virheet kuuluvat kaikkien tekemiseen ja mikäli niiden antaa häiritä, muuttuu oma tekeminen välittömästi suppeammaksi.”

Mian normaali päivä ENCE:n kanssa vaihtelee ajankohdasta riippuen.

”Päivän ohjelma riippuu siitä missä ollaan. Bootcampit, eventit ja normaali kotiharjoittelu ovat kaikki erilaisia. Jos otetaan esimerkiksi viime turnaus Maltalla, niin tulevaan päivään valmistaudutaan aina edellisenä iltana, jolloin joukkue käy läpi taktiikoita ja minä seuraan vierestä. Varsinainen pelipäivä alkaa aina tiimipalaverilla, jossa käydään läpi päivän tavoitteet ja puretaan edellisen päivän ottelut. Tavoitteet ovat tärkeitä, sillä myös turnauksissa jokainen pelattu ottelu voi kehittää joukkuetta, jos siihen suhtautuu oikein.”

Pelaamista Mia itse ei vapaa-ajallaan harrasta, sillä töissä hän on siinä kiinni jatkuvasti.

”Totta kai kaikkien joukkueiden kanssa kundit haluavat opettaa minua pelaamaan omaa peliään. Lopulta kuitenkin olen jo 42-vuotias äiti, joka työkseen elää ja hengittää pelimaailmaa. Kun pääsen kotiin, viimeinen asia, jota ajattelen, on pelaaminen. Minulle on tärkeää viettää aikaa perheen kanssa, käydä lenkillä ja yleisesti ottaa aikaa itselleni.”

Kuvalähde: Jouni Lehtonen