Ruotsissa Göteborgin yliopistossa huomattiin, että pienenä videopelaamisen aloittaneille vaikuttaa kehittyvän ongelmia pelaamisen kanssa nopeammin kuin niillä, jotka astuvat pelimaailmoihin myöhemmässä lapsuudessa. Tulokset perustuvat 69 peliriippuvuusdiagnoosin saaneen potilaan tietoihin, ja tutkimus on julkaistu hiljattain Frontiers in Psychiatry -tiedejulkaisussa.
Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: korkeintaan 25-vuotiaisiin ja vähintään 26-vuotiaisiin. Nuorempi ryhmä oli aloittanut pelaamisen keskimäärin 6–7 vuoden iässä ja osoitti ongelmapelaamisen merkkejä jo 14-vuotiaana. Vanhemmassa ryhmässä pelaaminen alkoi keskimäärin 10-vuotiaana, ja ongelmia ilmeni vasta vuosikymmen myöhemmin, noin 21-vuotiaana.
Tutkimuksessa mukana ollut Annika Hofstedt, joka työskentelee myös pelihäiriöisiä hoitavana psykologina, pitää tuloksia mielenkiintoisina.
– Emme voi varmuudella sanoa, että varhainen pelaamisen aloittaminen johtaa nopeammin riippuvuuteen, mutta se voi olla osatekijä. — Voi olla kyse myös siitä, että nykyään lapsilla on pääsy peleihin, jotka koukuttavat nopeammin. Tuloksemme alleviivaavat ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarvetta.
Tutkimusjohtaja Anna Söderpalm Gordh painottaa, ettei videopelejä tule nähdä automaattisesti haitallisina.
– Tarvitsemme lisätietoa siitä, kuinka videopeliriippuvuus kehittyy eri elämänvaiheissa. — Saattaa olla hyvä idea viivyttää muutamalla vuodella lapsen ensimmäisen pelikonsolin hankintaa.
Maailman terveysjärjestö (WHO) luokitteli videopeliriippuvuuden (gaming disorder) sairaudeksi vuonna 2018. Ensi vuonna Suomessakin voimaan tulevassa luokittelussa se katsotaan toiminnallisten riippuvuuksien joukkoon. Tutkimusten mukaan tehokkainta hoitoa pakonomaiseen video- ja mobiilipelaamiseen on kognitiivinen käyttäytymisterapia.
Lue lisää: Videopeliriippuvuudelle virallinen diagnoosi vuonna 2026
Lähde: Science Daily Kansikuva: master1305 / Freepik
