Suomessa on monia e-urheiluun erikoistuneita organisaatiota, ja niiden toiminta saattaa poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Esportsia voidaan tehdä esimerkiksi bisnes edellä tai hampaat irvessä menestyksestä taistellen.
Mukaan mahtuu myös niitä, jotka ovat asettaneet tavoitteekseen nuorisotyöllisen näkökulman. Yksi tällainen toimija tulee Keravalta, ja se kulkee nimellä Roots Gaming Ry.
Roots poikkeaa monista toimijoista toimintamallissaan. Sen tavoite ei ole tehdä voittoa tai bisnestä, vaan tukea nuoria rakkaan harrastuksen parissa.
Miten Roots syntyi
Rootsissa vuoden 2019 syksystä saakka työskennellyt Sonja Ahtiainen vieraili Pelaajatcomin haastattelussa kertomassa Rootsin työstä nuorten hyväksi.
—Roots Gaming perustettiin alunperin siitä syystä, että Keravan kaupungin nuorisopalveluilla nousi tarve valmennettuun Counter-Strike toimintaan. Mukaan saatiinkin nopeasti valmentaja ja innokkaita tekijöitä, mutta nopeasti kävi ilmi, että homman ympärille tulee luoda oma organisaationsa, jotta rahoituksen ja yhteistyökumppanien hankkiminen kävisi helpommin, Ahtiainen aloittaa.
—Toiminnassa ei tällöin tarvinnut olla mukana enää kaupungin palkattua työntekijää, mikä helpotti toimintaa. Näin Keravan kaupungin kanssa aloitetun yhteistyön pohjalta sai alkunsa Roots Gaming Ry syksyllä 2019, Ahtiainen kertoo.
Keravalaisuus näkyy edelleen Rootsin toiminnassa vahvasti. Esimerkiksi kaupunki tarjoaa Rootsille tilat bootcamppien järjestämiseen useamman kerran vuodessa. Yhteistyötä tehdään myös yhteisten tapahtumien, kuten Kerava Cup CS-turnauksen, tiimoilta. Lisäksi Rootsin isoin kumppani on ollut alusta saakka paikallinen K-Citymarket.
Toimintaa ei ole kuitenkaan haluttu rajata ainoastaan Keravalle, vaan “rajoiksi” on määritelty Keski-Uusimaa.
Rootsista tehtiin yhdistys, koska tavoitteena ei ole ollut lähteä tekemään e-urheilusta bisnestä vaan luoda turvallinen ilmapiiri nuorille, jotta he voisivat ottaa ensimmäisiä askeliaan e-urheilun maailmassa.
—Tavoitteena oli perustaa nuorisotyöhön keskittyvä e-urheiluorganisaatio, joka tarjoaa mahdollisimman turvallisen ympäristön aloittaa e-urheilu-ura ja oppia toimimaan osana joukkuetta. Samalla haluttiin opettaa, mitä e-urheilu oikeasti on, mitä se vaatii ja millaista se on terveellä tavalla toteutettuna. Tämä tarkoittaa, että arjen perusasiat ovat kunnossa: syödään hyvin, liikutaan, pidetään huolta ystävyyssuhteista ja hoidetaan koulu vastuullisesti, Ahtiainen linjaa Rootsin toiminnan perusperiaatteita.
—Meillä on todella vahva nuorisotyöllinen kulma toiminnassamme. Tavoitteet ovat hieman erilaisia kuin organisaatioissa joissa palkka juoksee niin pelaajille kuin toimijoille.
Yhteisöpedagogiksi opiskellut Ahtiainen päätyi mukaan toimintaan sattumien kautta loppuvuodesta 2019. Opintojensa kautta hän oli jo suuntautunut nuorisotyöhön ja kokenut työskentelyn lasten ja nuorten kanssa aina omakseen. Rootsin nuorisolle ohjattuun toimintaan oli siis helppo hypätä mukaan.
—Joo voisi sanoa varmaan, että kutsumuksen johdosta alun perin lähdin mukaan toimintaan. E-urheilu on aina ollut lähellä sydäntä. Opinnoissani valitsin kaikki mahdolliset e-urheiluun linkittyvät kurssit. Halusin olla tekemisissä pelaamista harrastavien nuorten kanssa, Ahtiainen aloittaa.
—Joku sanoi jollekin jotain ja seuraavaksi puhelin soi ja kysyttiin olisiko halukkuutta lähteä mukaan toimintaan, ja siitä homma lähti sitten käyntiin.
Ahtiainen korostaa intohimon tärkeyttä sillä Rootsissa kaikki perustuu nimenomaan vapaaehtoistoimintaan. Toimintaa viedään eteenpäin “rakkaudesta lajiin” ja nuorisotyöhön.
Rootsin päivittäisessä toiminnassa on mukana neljä henkilöä. Koska kyseessä on yhdistys, täytyy toiminnassa olla puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja ja sihteeri.
—Tällä hetkellä olen virallisesti sihteeri, Ahtiainen naurahtaa.
—Olen hoitanut viestintää ja sosiaalista mediaa. Edustusjoukkueet ovat myös minun allani. Kommunikoin siis paljon valmentajien tai pelaajien kanssa, riippuen aina tilanteesta ja työnjaosta.
Pelimaailma on aina kiehtonut Ahtiaista myös vapaa-ajalla. Hän pelaa itsekin aina, kun siihen vain liikenee aikaa. Tavoitteellista hänen pelaamisensa ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Erityisen rakas peli hänelle on Counter-Strike.
—Pelaaminen on ollut ja on edelleenkin stressin hallintaa ja pään tyhjentämistä. Tavoitteellista pelaamista en ole harrastanut koskaan, mutta sieltä se kiinnostus on alun perin lähtenyt. Olen tykännyt seurata aina e-urheilua. Ajatus siitä, että olisi mahdollista päästä rakentamaan hieman erilaista organisaatio kiehtoi minua.
Kaikki neljä Rootsin työntekijää työskentelevät yhdistyksessä täysin vapaaehtoisesti. Jokaista yhdistää sama asia: halu auttaa nuoria ja tehdä töitä heidän kanssaan. Mukana toiminnassa on monia nuorisotyön aloihin erikoistuneita henkilöitä, kuten sosionomi ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja.
Rootsin joukkueet
Rootsin toiminta alkoi Counter-Strike-joukkueen ympäriltä. Nykyään yhdistyksen toiminnassa on mukana CS-edustusjoukkueen lisäksi akatemia, sekä konsolipeli NHL:ää tahkoava joukkue sekä yksi 1vs1 -pelaaja.
Counter-Striken edustus- ja akatemiajoukkueella on käytössään valmentajat, jotka tekevät omaa toimintaansa puoliammattilaisesti.
Vaikka menestystä ei tavoitella hampaat irvessä, halutaan pelaajille antaa edellytykset kehittyä ja edetä kohti yhä ammattimaisempaa toimintaa rakastamiensa pelien parissa.
—On kiva jos menestystä tulee, mutta meidän pääasiallinen tavoitteemme on toimia ponnahduslautana eteenpäin. Haluamme luoda ympäristön, jossa opitaan terve ja turvallinen e-urheilukulttuuri – miten harjoitellaan, kehitytään ja toimitaan osana joukkuetta. Tavoitteemme on, että meillä voi kasvattaa valmiudet edetä kohti korkeampaa tasoa, Ahtiainen kertoo.
—Meillä ei ole koskaan ollut organisaationa sellaista tavoitetta, että oltaisiin Suomen suurin tai menestyksekkäin organisaatio, vaan halutaan nimenomaan tukea nuoria heidän intohimonsa parissa
Akatemia ja edustusjoukkue harjoittelevat ahkerasti. Valmentajan vetämissä harjoituksissa keskitytään pelillisiin asioihin, mutta toisissa harjoituksissa tutustutaan muihin pelaamiseen linkittyviin asioihin Rootsin työntekijän johdolla.
CS:ssä kilpailevalla edustusjoukkueella on myös menestykseen tähtääviä tavoitteita. Kuluvalla kaudella joukkue kilpaili ESEA-sarjan Intermediate-tasolla ja onnistui nousemaan takaisin ESEA Main -tasolle, josta se oli pudonnut edellisellä kaudella.
Rootsin NHL-joukkue kilpailee puolestaan Euroopan korkeimmalla sarjatasolla eli ELITE:ssä, joten myös konsolilätkän puolelta on mahdollista saada myös menestystä arvokkaan nuorisotyön lisäksi.
Roots ei pysty maksamaan palkkaa pelaajilleen, mutta se tukee kaikkia joukkueitaan monilla muilla tavoilla.
Roots esimerkiksi kustantaa kaikille joukkueilleen muutaman bootcamp-tapahtuman vuosittain. Näin myös Rootsin työntekijät pääsevät tutustumaan paremmin nuoriin, sillä pääosa harjoittelusta tapahtuu verkossa.
Bootcampit ovat myös pelaajille mukavia tilaisuuksia saada “oikeita sosiaalisia kontakteja” joukkuetovereihinsa.
Roots tukee joukkueitaan bootcampien lisäksi kustantamalla kaikille asiaan kuuluvat pelipaidat sekä tarjoamalla ruuan ja matkakustannukset bootcampeilla.
Peleinä Rootsilla on tarjota tällä hetkellä oppia CS:ään ja NHL:ään, mutta kyselyjä muiden pelien ottamisesta mukaan toimintaan tulee alituiseen.
—Saadaan paljon kyselyitä muistakin peleistä, mutta tällä hetkellä resurssien puute rajoittaa laajentamista siinä mielessä, että saadaan pidettyä toiminta tarpeeksi laadukkaana.
Innokkaita nuoria pelaajia siis löytyy rutkasti. Uusille pelaajille tulee tarvetta, kun vanhat pelaajat siirtyvät urallaan eteenpäin tai muiden haasteiden pariin.
Rootsin joukkueisiin ei valita pelaajia pelkästään taitotason pohjalta, vaan pelaajavalinnoissa katsotaan myös laajempaa kuvaa. Toki taitotasokin näyttelee sivuroolia valinnoissa, jotta joukkueista saadaan tasapainoisia.
—Katsotaan valinnoissa monenlaisia asioita, kuten mitä pelaaja tuo joukkueeseen ja mitkä ovat tavoitteet. Pelitunnit kysytään myös, mutta ne eivät määrittele päätöksiä, vaan motivaatio ja mitä voi joukkueeseen tuoda, Ahtiainen kertoo.
Nimekkäin Rootsista maailmalle ponnistanut on CS-pelaaja Matias “Banjo” Kivistö, joka edustaa nykyään turkkilaista organisaatiota Fire Fluxia.
Kivistö aloitteli uransa Rootsista, josta hän siirtyi SAWO Esportsin kautta suuren brittiorganisaatio Fnaticin akatemiajoukkueeseen. Matka jatkui aina Suomen CS-kenttiä hallinneeseen HAVU:n ennen kuin kansainväliset pelikentät kutsuivat nykyään 20-vuotiasta pelimiestä.
—Olen erityisen ylpeä siitä, että kun meiltä lähtee pelaajia tai joukkueita, yleensä siitä syystä, että ovat saaneet mahdollisuuden edetä urallaan, niin koskaan meiltä ei olla lähdetty ovet paukkuen vaan asiat on keskusteltu läpi hyvässä hengessä, Ahtiainen fiilistelee.
Rootsilla on hyvä maine. Tähän on vaikuttanut erityisesti nuorisotyön näkökulma, josta nuoret ovat saaneet elämäänsä paljon arvokkaita oppeja. Nuorille halutaan opettaa tärkeitä taitoja myös servun ulkopuolella.
—Uusia hakemuksia vastaanottaessa useasti korostuu sellainen, että ihmiset ovat kuulleet, että meillä on todella hyvä ilmapiiri, että sen takia haluaisi tulla mukaan. Sen takia on todella tärkeää, että meillä on avoin ja hyvä ilmapiiri, mistä pidetään kyllä kynsin ja hampain kiinni. Jos ongelmia ilmenee niin niihin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja pitämään erilaisia keskusteluja, jotta tilanteet saadaan selvitettyä ennen kuin ilmapiiri pääsee tulehtumaan.
E-urheilun ilmapiiri Suomessa
Ahtiainen on päässyt vaikuttamaan e-urheilun asioihin Suomessa myös toimessaan SEUL:n (Suomen elektronisen urheilun liitto) varapuheenjohtajana.
—Sinnekin pääsin sattuman kautta. Liittohallitukseen voi hakeutua, kun on saanut jonkun jäsenen puoltamaan itseään, Ahtiainen kertoo.
—Nelisen vuotta sitten Rootsissa käytiin keskustelua, että kaikki e-urheilu keskustelu linkittyi ainoastaan bisnekseen ja sieltä puuttui meille tärkeitä teemoja. Asetettiin sitten minut ehdolle ja minä tulin valituksi hallitukseen 2020 ja vuoden päästä varapuheenjohtajaksi, seuraavat vaalit ovat ensi viikonloppuna.
Haastattelua tehtäessä Ahtiainen odotti viikonloppuna lähestyviä uusia vaaleja. Osaavaa tekijää on houkuteltu myös puheenjohtajaksi.
—Katsotaan, Ahtiainen toteaa naurahtaen, kun keskustelu siirtyy mahdolliseen puheenjohtajuuteen.
23. marraskuuta pidetyssä kokouksessa Ahtiainen valittiin lopulta SEUL:n hallituksen puheenjohtajaksi. Jo varapuheenjohtajan pestin aikana hän pääsi vaikuttamaan moniin hänelle ja Rootsille tärkeisiin asioihin, kuten viemällä yhdenvertaisuusasioita eteenpäin.
Bisneksen tekeminen e-urheilussa on vaikeaa Suomessa. Tähän vaikuttavat monet asiat. Suomi on pieni maa, jossa on rajallinen määrä yleisöä ja yhteistyökumppaneita, joista perinteinen urheilu rohmuaa valtaosan.
Vuoden 2019 jälkeen iski e-urheilu-buumi, jonka polkaisi käyntiin erityisesti suomalaisorganisaatio ENCE:n satumainen menestys Katowicen major-turnauksessa.
Buumia vauhditti myös pian iskenyt koronapandemia, joka sulki yleisötapahtumat, ja monet perinteisen urheilun sarjat ja liigat ajautuivat tauolle. E-urheilu jatkoi kuitenkin porskuttamistaan ja online-turnauksia ja sarjoja pelattiin Suomessakin paljon.
Kupla kuitenkin puhkesi pian. Monia varsin meritoituneitakin suomalaisia e-urheiluorganisaatioita ajettiin alas, kuten SJ Gaming, Helsinki Reds ja Kova Esports.
Joukkueiden ylläpitäminen kävi kalliiksi ja yhteistyökumppaneiden hankkiminen entistä hankalammaksi, kun taloustilannekin kääntyi laskusuuntaan.
E-urheilun ystävät ovat tottuneet lisäksi ilmaiseen tarjontaan, ja tämä tuo omat haasteensa. Striimauspalveluiden kautta kaikki turnaukset ja sarjat ovat ilmaiskatselussa. Perinteisen urheilun puolella tv-oikeuksissa on kiinni valtavat summat rahaa. Yhtälö on haastava e-urheilun näkökulmasta.
Pohjat eivät olleet kunnossa, minkä vuoksi kupla puhkesi nopeasti. Nyt perustuksia koitetaan rakentaa kestävälle pohjalle, mutta se vie aikaa.
—Huippu-urheilun ja bisneksen näkökulmasta e-urheilu kentällä on tällä hetkellä vaikea toimia Suomessa. Vaatii todella paljon töitä ja unettomia öitä saada e-urheilusta bisnestä Suomessa, Ahtiainen kertoo.
Oman haasteensa kuvioon tuo myös byrokratia.
—SEUL:n toiminnan toistaiseksi merkittävin rahoittaja on ministeriön nuorisotyöllinen yleisavustus, jonka käyttö keskittyy laajalti turvallisen ja kestävän kulttuurin rakentamiseen. Elämme ajassa, jossa kestävän pohjan rakentaminen ja yleisen hyväksyttävyyden kasvattaminen on keskeisessä roolissa.
—SEUL:n omarahoitusosuuden kasvattaminen ja alan rahoituskanavien monipuolistuminen mahdollistaisivat painopisteen siirtämisen tulevaisuudessa entistä enemmän urheilukulttuurin hyväksi. Vaikka olemme olympiakomitean jäsen, niin liittona edustamme pelikulttuuria laajasti, toimintamme kattaa niin huippu-urheilun kuin nuorisotyön tukemisen. Tämä tasapaino on tärkeä, sillä pelaaminen nähdään yhä enemmän vakavasti otettavana urheiluna eikä pelkästään lasten ja nuorten ajanviettomuotona, Ahtiainen valaisee asiaa.
Kuvat: Roots
