Saara
Ryhmä mielenterveyden, ihmisen käyttäytymisen ja talouden asiantuntijoita japanilaisista yliopistoista havaitsi, että videopelaaminen voi tietyissä olosuhteissa olla oikein hyväksi mielenterveydelle.
Äskettäin Nature Human Behaviour -julkaisussa ilmestynyt tutkimus tehtiin lähettämällä kyselylomakkeita koronasulun vuoksi kotona jumittaneille japanilaisille vuosina 2020-2022.
Aiemmat tutkimukset videopelien yhteydestä mielenterveyteen ovat olleet vaihtelevia, mutta usein runsaan pelaamisen esitetään ainakin haittaavan nuorten sosiaalisia suhteita ja aiheuttavan aggressiivisuutta. Joitakin vuosia sitten Maailman terveysjärjestö jopa luokitteli pelaamishäiriön yhdeksi mielenterveyden häiriöistä.
Usein pelaamistutkimukset tehdään kontrolloidussa ympäristössä, mutta pandemia-aikana tehty tutkimus tarjosi luontevan mahdollisuuden mitata pelaamisen vaikutuksia kotioloissa.
Koronasulku nosti Japanissa pelikonsoleiden kysynnän pilviin, joten valmistajat järjestivät PlayStation 5:n ja Nintendo Switchin osto-oikeuksista arvontoja. Tutkimuksen kyselylomakkeet lähetettiin arvontoihin osallistuneille, jotka olivat siis päässeet hankkimaan jommankumman konsolin tai jääneet ilman. Analyysiin päätyi lähes satatuhatta kaavaketta täynnä tietoa pelaamiseen käytetystä ajasta ja mielen hyvinvointiin liittyvistä seikoista. Ikähaarukka oli 10-69 vuotta.
Vastaukset käsitellyt koneoppimismalli paljasti, että konsolin omistaminen todella vähensi stressiä ja lisäsi tyytyväisyyttä elämään. Vaikutus kuitenkin vaihteli konsolien sekä erilaisten vastaajien välillä. Eniten mielenterveyden parantumista havaittiin Switch -pelaajissa, mutta aivan erityisesti siitä hyötyi nuoriso. PS5:n omistamisesta oli myös hieman hyötyä, varsinkin miehille ja etenkin lapsettomissa talouksissa. Nuorille PS5:n hyödyt eivät olleet niin ilmeiset. Tutkijat ounastelivat tämän liittyvän siihen, että Pleikkarilla pelataan tyypillisemmin keskittymistä vaativia pelejä omaan nurkkaan vetäytyneenä, kun taas Switch on perheystävällisempi aparaatti.
Tässäkin tutkimuksessa havaittiin kuitenkin ennen kaikkea kohtuuden merkitys: vaikka pelaaminen olisi miten terapeuttista, ei yli kolmen tunnin sessioista saa enää lisähyötyjä, pikemminkin päinvastoin.
Tuloksiin saattavat vaikuttaa pandemia-ajan olosuhteet, kuten ylimääräiset stressitekijät ja vaihtoehtoisten aktiviteettien vähyys. Lisäksi koehenkilöt olivat kaikesta päätellen valmiiksi pelaamisesta innostunutta porukkaa, jos he kerran kilpailivat oikeudesta ostaa konsoli. Niinpä tutkijat toivovatkin uusia tutkimuksia erilaisissa olosuhteissa.
Lähde: Phys.org / New Scientist / Egami ym. Kansikuva: freepik
