Saara
Vuosikaudet siihen meni, mutta lopulta The Five Nights at Freddy’s -pelisarjan luojan Scott Cawthonin yhteistyö ensin Warner Brosin ja myöhemmin Blumhousen kanssa on tuottanut hedelmää. Selviytymiskauhupeliin perustuva leffa valloitti valkokankaat viime viikonlopun aikana. Harmi vain, ettei elokuvaa ole arvioitu järin ylistävin sanoin.
The Five Nights at Freddy’s julkaistiin perjantaina useimmissa maissa sekä yhdysvaltalaisessa Peacock-suoratoistopalvelussa. Briteissä se julkaistiin pari päivää aiemmin, joten ennen viikonloppua sikäläinen lehdistö oli jo tuominnut kauhuleffan suorastaan unettavaksi, lällyksi, hämmentäväksi ja tyypilliseksi pelielokuvaksi. “Lupaa kylmiä väreitä, mutta tuottaa haukotuksia”, lausuttiin The Telegraphissa.
Ei verta ja suolenpätkiä, kuten kunnon kauhurainassa kuuluisi.
Yleisöä kritiikki ei tunnetusti pelota, vaan leffa poiki maailmanlaajuisesti 130 miljoonan lipputulot ensiviikonloppunaan. Suomessakin FNAF teki onnistuneen avaustuloksen ja sai aikaan nuorisoryntäyksen elokuvateattereihin. Helsingin Sanomien Pentti Avola kuvaili, kuinka elokuva ei toimi oikein kauhuna eikä fantasianakaan, eikä siitä löydy edes pelastavaa huumoria. “Naurattaa vain K16-ikäraja”, todettiin Muropaketin arvostelussa.
The Five Nights at Freddy’s -elokuva alkoi kehkeytyä jo vuonna 2015. Muutamaa vuotta myöhemmin, Warner Bros. -yhtiön jätettyä leikin, projekti siirtyi Blumhouse Productionsille, jossa ohjaajaksi kiinnitettiin kokoperheen leffojen mestari Chris Columbus (tunnettu ensimmäisistä Yksin kotona– ja Harry Potter -elokuvista). Käsikirjoitus valmistui, mutta Cawthon halusi panna sen uusiksi, ja sitten Columbuskin livahti projektista. Lopulta ohjaajaksi saatiin Emma Tammi. Tammi on muuten puoliksi suomalainen; hänen isänsä on syntynyt Turussa päin.
Elokuva kertoo Mike-nimisestä miekkosesta, joka pestautuu pizzerianrämän yövahdiksi. Siellä hänen täytyisi sitten pelin mukaisesti selviytyä karmivien robottimaskottien keskellä – tärkeimpänä heistä Freddy-nalle.
Alkuperäinen peli nousi Youtuben avulla suosituksi vuonna 2014, mikä poiki jatko-osia, kirjoja ja oheiskrääsää. Vaikka Cawthon piti omista näkökulmistaan niin tiukasti kiinni, että leffanteko hidastui, ei se tosifaneja haittaa. Heidän kehuvissa arvioissaan ollaan hyvillään erityisesti runsaasta määrästä viittauksia, joilla Cawthon vinkkaa silmää pelaajille.
Ehkäpä kesyksi kutsuttu leffa pärjää nostalgialla: osa kohderyhmää on ollut pelin hittivuosina vielä lapsi, joten elokuva saa paljon anteeksi. Myös nettisuosio ja pitkä odotusaika lienevät syitä suosioon. Kauhuklassikoksi siitä ei kuitenkaan taida olla.
Rotten Tomatoes -sivustolla yleisön antama tuoreus on muikeat 88 prosenttia, mutta kriitikoilta irtoaa vain 27 prosenttia.
Lähde: PC Gamer / IS.fi / HS.fi / Rotten Tomatoes Kansikuva: Patti Perret / Universal Pictures
