Saara
Pelialalta on ponnistanut monia innovatiivisia tekijöitä, mutta harva on edennyt videopelisuunnittelijasta tieteen huipulle kuten Sir Demis Hassabis. Nuorena Bullfrog Productionsilla peliohjelmointiuransa aloittanut britti sai tänä vuonna osuuden kemian Nobel-palkinnosta tunnustuksena mullistavasta työstään tekoälyn parissa.
48-vuotias lontoolainen innostui tietokoneista ja peleistä jo varhain. Shakkitaiturina hän hurahti erityisesti shakkitietokoneiden toimintaan. Hassabis alkoi pohtia, miten koneet oppivat ymmärtämään pelin strategioita, ja alkoi askarrella omia videopelejä. Teini-ikäisenä hänet palkattiin Bullfrogille suunnittelemaan ja ohjelmoimaan Theme Park -peliä, jossa pelaajat pääsevät pyörittämään omaa huvipuistoa. Electronic Artsin julkaisemasta pelistä tuli hitti, ja Hassabisin tie vei Cambridgen yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä.
– Monet lapset aloittavat pelaamalla pelejä, kuten minäkin, ja sitten päätyvät ohjelmoinnin pariin ja alkavat hyödyntää tätä uskomatonta työkalua, tietokonetta, luodakseen juttuja, Hassabis pohti BBC:lle vuonna 2020.
Valmistuttuaan Hassabis pyöritti Elixir Studios -nimistä pelitaloa, joka julkaisi vuosituhannen vaihteessa pelit Republic: The Revolution sekä Evil Genius. Opiskeltuaan vielä kognitiivisen neurotieteen tohtoriksi Hassabis löi parin kaverin kanssa viisaat päät yhteen: vuonna 2010 syntyi tekoälypaja DeepMind.
Vuonna 2014 Google osti DeepMindin 400 miljoonalla punnalla, ja sittemmin yhtiö on mullistanut tekoälyteknologiaa niin pelialalla kuin tieteessä. DeepMindin tekoälyt ovat ylittäneet ihmissuoritukset peleissä kuten go, shakki ja Starcraft II, ja yhtiön luoma AlphaFold-ohjelma pystyy ennustamaan proteiinin rakenteen. Tämä toikin kehittäjilleen Nobelin palkinnon.
AlphaFold2 on kakkosvedos koneoppimiseen perustuvasta työkalusta, joka pystyy ennustamaan proteiinin kolmiulotteisen rakenteen aminohappojen järjestyksen perusteella. Elämä tapahtuu pitkälti proteiinien toimintojen varassa, joten niiden luonnetta ja rakenteita on haluttu selvittää jo vuosikymmenet. AlphaFold2 kykenee ennustamaan käytännössä jokaisen tunnetun proteiinin rakenteen – eli noin 200 miljoonan. Hyödyt lääketieteessä ja muilla aloilla ovat lukemattomat. Vieläkin tehokkaampi kolmosmalli on julkaistu tänä vuonna.
AlphaFoldin takana ovat Hassabis sekä yhdysvaltalaisprofessori John M. Jumper, jotka jakoivat vuoden 2024 kemian Nobelista puolet. Toinen puolikas meni Washingtonin yliopiston professorina toimivalle David Bakerille hänen ansioistaan aivan uusien proteiinien luomisessa.
Nobelin palkinto ei ole ainoa kunnianosoitus, joka Sir Demis Hassabisille on hiljattain myönnetty. Kuten nimestä huomaa, hänet lyötiin tänä vuonna myös ritariksi palveluksistaan keinoälyn hyväksi.
Sir ei ole kuitenkaan halunnut vähätellä tekoälyn mahdollisia vaaroja. Viime vuonna Hassabis allekirjoitti julkilausuman, jossa asiantuntijat varoittivat tekoälyn aiheuttamasta täystuhosta, johon tulisi yhteiskunnallisena riskinä suhtautua kuten pandemioihin ja ydinaseisiin.
– Meidän on otettava tekoälyn riskit yhtä vakavasti kuin muut suuret globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, Hassabis lausui The Guardianin haastattelussa vuosi sitten.
Vaikuttavan urapolun kulkenut tulevaisuuden luoja keskittyy kuitenkin ennen kaikkea tekoälyn valtaviin mahdollisuuksiin.
– En tietenkään ole tekoälyn suhteen pessimistileirissä, enhän muuten työskentelisi sen parissa.
Lähde: The Guardian / PC Gamer Kansikuva: Google DeepMind
